Katon korjaus on päässyt alkamaan!

Huolimatta muutamista ulkomaanremontiin näköjään aina kuuluvista epäselvyyksistä ja asioiden selvittämättömyyksistä, ovat työmiehet vihdoin päässeet aloittamaan hommat talomme katolla!

Jihhuu!

Tyttären terassille viime kesäksi valitsema pelargonia - tämä tietty lajike karkoittaa hyönteisiä!

Nämä lahot räystäät korjataan ja kohotettavan lattitason ansiosta pian pääsemme jHs. ihailemaan maisemia ilman että tarvitsee keikkua seisomassa kiikkerällä terassituolilla.


Pormestarin toimistostakin aktivoiduttiin noin kaksi kuukautta sitten esittämiemme rakennustöitä koskevien kysymysten suhteen - tosin eivät vieläkään ole vastanneet yksinkertaisiin kysymyksiimme kylässä tapahtuvien remonttitöiden mahdollisista työaikarajoituksista ja rakennustelineiden tarpeesta, vaan esittivät vastakysymyksiä. Sellaistahan se on. On vain pysyttävä rauhallisena ja mentävä virran mukana ja toivottava, että ei tulisi suurempia kuoppia vastaan. Olemme käsittäneet, että luvassa olisi nyt sitten kuitenkin jonkinsortin toimenpidelupa töille talomme katolla. Viimehetkellä!

Työmiesten puhemies tahtoi jättää talomme kamerat päälle, joten sieltä tulee iloksemme lähes jatkuvalla syötöllä kuvavirtaa niin eteisestä kuin terassiltakin; kuvakavalkadissa esiintyy osittaista tummaa italialaispäälakea (muutamaa erilaista), lautanipun reunaa, rakennusjätekasan huippua, kattotiilipinoja ja muuta jännittävää :) Harmi ettei yhteys kameroihin toimi kunnolla, muuten kuulisimme heidän hauskan italiankielensäkin! Tosin parempi ettemme kuule. Jotain yksityisyydensuojaa rakennusmiehetkin varmasti kaipaavat, vaikka pomo tykkää kamerat päällä pitääkin.

Parin viikon kuluttua piipahdamme vilkaisemassa talolla, miltä siellä näyttää muiltakin osin. Odotamme reissua jo innolla.

Pitkään olemmekin pysyneet poissa Ranskasta, pian peräti kaksi ja puoli kuukautta, mikä on harvinaisen venähtänyt tauko meille. Silti, hyvähän meidän on kotona olla ollut, ihana pääsiäinen oman seurakunnan parissa, ei mitään hätää ja tällä välillä saimme iloksemme tarjota taloamme eräälle innostuneelle porukalle lomanviettoonkin. Olemme eläneet hengessä mukana tämän ryhmän lomanviettossa ja iloinneet siitä, että heillä oli talon remontintarpeesta ja -valmiudesta huolimatta mahtavalta kuulostanut reissu. Ihanaa! Kelitkin heitä hellivät, peräti 24-asteen lämmöin ja auringonpaistein.

Nyt toivotaan että rakennusporukka saa paljon aikaan tämän parin viikon aikana, jotta mahdolliset neuvoteltavat yllätyskorjauskohdat olisivat tiedossa kun saavumme käynnillemme. Kovasti jo kaipaammekin etelän lämpöön ja aurinkoon. Eilen täällä Turussa oli vain kaksi astetta "lämpöä" ja satoi räntää. Tämä kontrasti saa muistomme Provencesta hehkumaan entistäkin lämpimämpinä :)

Ah, kesää ja kesäaamiaisen hetelmiä!
Tuo lämminsävyinen, hedelmät kypsyttävä ja luutkin lämmittävä auringonpaiste saa kalvakan talvi-ihoni huutamaan kaipauksesta aurinkoon!

Ranskasta soitettiin

...että helmikuussa tilaamiamme terassin lattialaattoja ei enää valmistetakaan! - ja me olemme nyt täällä Suomessa siihen saakka, kunnes remontti on jo puolivälissä. Glups.

Voi, miten hölmöjä olimme. Emme olleet valinneet kakkos- tai kolmosvaihtoehtoa laattavalinnallemme! Olisihan meidän pitänyt osata arvata, etteivät asiat aina mene kuten suunniteltu. Mutta ei kun ei. Kantapään kautta opimme, kovapäiset.

Pari kuukautta lähestulkoon on kulunut siitä, kun tilaus laatoista jätettiin hiihtolomalla toimittajalle ja käsirahakin jo maksettiin. Ja nyt vasta saimme tiedon siitä, ettei tehtaalla ole edes kaikkia toivelaattojemme valmistuskoneita enää jäljellä! Hmmph.

Olimme jo yllätyslentoja tilaamassa. Laatat olisi löydyttävä mitä pikimmin, jotta kerkiävät siksi kunnes työmiehet ovat lattiaa päällystämässä.

Huolimatta siitä, että aina matkustamme mökille erittäin mielellämme, meillä ei tässä vaiheessa olisi kuitenkaan aikaa jäädä Ranskaan yhtään pidemmäksi aikaa kuin pariksi-kolmeksi työntäyteiseksi päiväksi, vaikka lennot samaa hintaan saisi vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Tätä karua tosiasiaa pyörittelimme kunnes yllättäen päätimme "helposta" ratkaisusta: meille tulisi kuin tulisikin perinteinen terra cotta/terre cuit -laatta.

Tässä terre cuit -lattia sateen jälkeen kuivumassa.

Tämä on söpö 20x20 cm eläväpintainen aito käsinvalmistettu laatta, joka ihastutti kyllä kovastikin jo ekalla laatanetsintäkierroksellamme. Todellinen provencelaisratkaisu, jonka luulimme itse asiassa heti laattaetsinnän alussa jo päätyvän meidän kotimme osaksi. Mutta. Päädyimme sittenkin pinnoitettuun laattaan, sillä tämä perinteinen on mokoma niin huokoinen, että se imee todennäköisesti hyvin pian näyttävän "ruokalistan" perheemme kesämenusta jälkipolvien ihailtavaksi. Tätä ominaisuutta kauhistuimme alunperin niin, ettemme olleet valmiita luottamaan aineisiin joita meille tarjoiltiin huokoisuutta vähentämään. Eivät ne kuitenkaan toimisi tarpeeksi hyvin, ajattelimme.

Nyt omaksikin yllätykseksemme olemmekin ottamassa tätä huokoista laattaa elinkumppaniksemme perheemme kesäisen ruokapöydän, grillin yms. alle.

Ei muuta kuin pinnoite pintaan ja elämään terra cottan kanssa sovussa. Ulkonäöstähän me jo pidämmekin ja laatta on peruskauraa monelle laattamyyjälle, joten tämä ratkaisu on ihanan helppo tehdä näin Suomesta käsin. Tiedämme jo kolme tahoa joilta tarjousta pyydämme. Ei tarvetta matkustaa häthätää itse paikan päälle nyt ihan heti ainakaan tämän tilauksen takia.

Ei niitä negatiivisia viitsi kovasti miettiä, kunhan ne realistisesti tiedostamme kuitenkin: mitenköhän se grilli sitten putsataan siellä terassilla niin, ettei likavedet tahraa laattalattiaa...eikä kukaan pudota öljyä tai suklaajäätelöä lautaseltaan lattialle tai punaviinilasillinen kaadu pöydältä tai...Taitaa olla, toden totta, perusteellinen ehdottomasti parhaan kyllästysaineen etsintä edessä!

Mahdollisten hankaluuksien kaverina kulkee kuitenkin tämä helmi: aitous on elävöittävää, perinne suloista ja samettinen poltetun saven turvallinen tuntu jalan alla asia jota on ilo odottaa.