lauantai 27. helmikuuta 2016

Vahingossa ostoskoriin joutunutta: Mikrofiltteröityä maitoa!


Saavuimme Nizzan lentokentälle ihan mukavasti suunnilleen aikataulussa, mutta koska laukkumme olivat jääneet harhailemaan jonnekin Frankfurtin kentälle nopean koneenvaihdon vuoksi (eka kone oli myöhässä), jouduimme käyttämään aikaa kentällä raportoiden saapumatta jääneitä laukkujamme. Niinpä pääsimme matkaan kohti kotia vähän turhan myöhään jotta olisimme kerinneet tuttuun ruokakauppaamme. Näin ollen "jouduimme" turvautumaan lentokenttää lähimpään suureen supermarkettiin Galeries Lafayetteen Cap3000 -ostoskeskuksessa. 

Paikka ei ole tietenkään kaikkein romanttisin, mutta valikoima mm. tiskiltä myytävissä oman keittiön valmisruoissa on ihastuttavan runsas sekä monipuolinen. Kokit ovat loihtineet sinne varsinaisia herkkuja! Löysimme koriimme tähän hätään iltapalaksi aasialaisia raviolin näköisiä höyrytettäviä nyyttejä kera kastikkeen sekä aamiaistarvikkeita seuraavaa aamua varten.

Mies nappasi hyllystä tällaisella etiketillä merkatun maitopullon:



Ranskassa käytetään kotitalouksissa maitoa sellaisenaan huomattavan vähän Suomeen verrattuna. Sitä ei käsittääkseni juurikaan juoda. Kahviin aamulla, ehkä muroihin, kaakaoon, siinäpä se melkein on ruoanlaittoa lukuun ottamatta joka sekin on kait oikeastaan aika vähäistä, mitä nyt jotkin kastikkeet ja sellaiset. Niinpä jopa suurtenkin supermarkettien tuoremaitohylly onkin hyvin vaatimattoman kokoinen. Yleensä ostoskoriin näyttää vilahtavan iskukuumennettua maitoa.

Noh, me käytämme tuoretta maitoa mieluummin, joten käymme aina sillä vaatimattomalla kylmäsäilytyshyllyllä hakemassa maitomme. Niin nytkin.

Seuraavana aamuna heräsin varhain, kuten yleensä, muiden vielä jatkaessa uniaan. Tein aamuisen maitokahvini tähän uuteen tuttavuuteen etikettiä sen kummemmin katselematta. Ihmettelin kahvin makua. Se maistui jotenkin juustoiselta! Aamukahvini koostuu omituisista aineksista: kookosrasvasta, espressokahvista, täysmaidosta, inkivääristä, kardemummasta, joskus kanelista, maustepippurista jne. Tuumin jonkun ainesosan varmaan vähän vanhentuneen ja antavan kahvilleni siten tuon omituisen uuden maun. Eihän kookosrasva vanhene! Maidon päivämäärät olivat kunnossa eikä se muuten maistunut mitenkään pahalle sinänsä.

Asiaa sitten pohdittiin miehen herättyä ja tultiin siihen lopputulokseen, että maitohan se tietysti on. Ja maku lienee lähempänä Oikean Maidon makua kuin mitä olen konsanaan koko elämäni aikana kokenut!

Mikrofiltteröinti erottaa maidosta ilmeisesti enemmän bakteereja kuin pastörointi ja jättää maitoon sitten taas enemmän sille ominaisia terveellisiä ainesosia ja sitä mukaa sen luonnollisen tuoksun ja maun. Tuoksu ja maku sitten taas vaihtelee eri alueilla ja eri tyyppisillä kasveilla kasvaneiden lehmien maidossa.

On se ihmeellistä, etten tällaiseenkaan ole ennen törmännyt. Sinnikkäästi käytimme tätä maitoa useamman päivän. Toivon että totun sen makuun, sillä onhan se kuulemma niinkin, että ei-pastöroidusta maidosta valmistetut juustotkin sisältävät runsaasti meille tärkeitä ravintoaineita joita pastörointi tuhoaa. Siksi pyrin ostamaan mahdollisuuksien mukaan pastöroimattomasta maidosta valmistettuja juustojakin. Miksen sitten toisinaan tästä lähin käyttäisi myös tätä maitoa! Makuun on vain totuttava, "muovimaitoon" kun olen tottunut kahvissani :) Sitä on kasvanut luulleen, että se mauttomuus juuri on se raikkaan tuoreen maidon maku!

Huomasin, että tätä oli näköjään myynnissä deli-tyyppisessä herkkumyymälässä Grassen lähettyvillä, mutta omassa lähimarketista ei taida tätä olla ostettavissa ainakaan vielä. Taitaa olla aika spesiaalijuttu. Katsotaan miten ahkerasti jaksamme makunystyröitämme kouluttaa juustoiseen maitoon tottumaan!